PIMA-tutkimuksen tarkoituksena on selvittää maaperän mahdollisesti kohonneet haitta-ainepitoisuudet ja arvioida tulosten perusteella tarvetta maaperän puhdistamiselle eli kunnostukselle. PIMA-tutkimuksesta käytetäänkin myös nimitystä kunnostustarpeen arviointi.

 

PBM Ympäristötekniikka suosittelee teettämään PIMA-tutkimuksen esimerkiksi seuraavissa tilanteissa

​

• kiinteistö- ja yrityskaupat

• öljysäiliön poisto

• maankaivuutyöt vanhojen öljysäiliöiden läheisyydessä (esim. salaojaremontti)

• vahingot ja onnettomuudet

• havainnot pilaantumisesta (esim. öljyn haju tai jätejakeet maaperässä)

• toiminnan aiheuttama pilaantuma (teollisuus, korjaamot, huoltoasemat)

​

PIMA-tutkimuksen laajuus ja sisältö vaihtelee kohteittain aikaisemman toimintahistorian ja tulevan käyttötarkoituksen mukaan. PIMA-tutkimukset kohdennetaan aina asiantuntijan arvion mukaan merkittävimpiin riskipaikkoihin esim. öljysäiliön läheisyyteen, jotta maaperän pilaantumisen riski voidaan minimoida.

 

PBM Ympäristötekniikan tuottaman PIMA-tutkimuksen sisältö koostuu yleensä näytteenotosta, kenttämittauksista (PID, PetroFlag ja XRF) ja laboratorioanalyyseistä. Näytteenotto suoritetaan yleensä monitoimikairalla tai koekuoppaluontoisesti kaivinkoneella. Kenttämittausten ja laboratorioanalyysien perusteella asiantuntija laatii tutkimuksista Kunnostustarpeen arviointi -raportin, jossa käydään läpi havainnot ja verrataan tuloksia VNa 214/2007 (ns. PIMA-asetuksen) mukaisiin raja-arvoihin.

 

Maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arvioinnin on kuitenkin aina perustuttava riskinarvioon ja raja-arvojen on sovelluttava kohteessa käytettäviksi. Riskien arvioinnin perusteella voidaan päätyä muihinkin haitta-aineiden pitoisuusvaatimuksiin kuin PIMA-asetuksessa esitettyihin raja-arvoihin. Viime kädessä viranomainen (ELY-keskus) päättää kohteeseen hyväksyttävän pitoisuustason.