Rakennusten tiiviysmittauksia sekä ilmavuotopaikannuksia tehdään niin uudisrakentamisessa kuin myös saneerauskohteissa, haluttaessa selvittää rakenteiden ilmanpitävyys ja mahdollisten vuotokohtien sijainti. Rakenteiden ilmatiiveyteen kiinnitetäänkin nykyään aikaisempaa enemmän huomiota, ja esimerkiksi tiiviysmittaukset ovat yleistyneet tiukentuneiden energiatehokkuusvaatimusten myötä.

 

TIIVIYSMITTAUS JA ILMANVUOTOLUKU q50

​

Tiiviysmittauksessa määritetään rakennusvaipan ilmavuotoluvut n50 sekä q50, joista nykyään käytössä oleva q50 luku kuvaa kuinka paljon keskimäärin vuotoilmavirtaa tapahtuu tunnissa 50 Pascalin paine-erolla rakennusvaipan pinta-alaa kohden. Mittaus toteutetaan nykyaikaisilla mittausmenetelmillä, ja siihen voidaan halutessa yhdistää lämpökameralla toteutettava ilmavuotopaikannus.

​

Mikäli rakennuslupavaiheen energiatodistuksessa on käytetty suunnitteluarvona pienenpää ilmanvuotolukua kuin vertailuarvo 4,0 , on rakennuksen tiiveys lähtökohtaisesti todennettava tiiviysmittauksella.

​

ILMAVUOTOPAIKANNUS

​

Mahdollisia ilmavuotoja epäiltäessä rakenteiden tiiveyttä voidaan tarkastella muun muassa merkkisavulla, lämpökameralla toteutettavana ilmavuotopaikannuksena tai merkkiainekoemenetelmällä.

Merkkisavua käytettäessä havainnointi tapahtuu aistinvaraisesti merkkisavun liikkeitä ja kulkureittejä seuraamalla. Merkkisavukokeella voidaan arvioida myös esimerkiksi ilmanvaihdon toimintaa.

 

Lämpökameralla toteutettavassa ilmavuotopaikannuksessa tutkimus tehdään joko käytönaikaisessa tai korostetussa alipaineessa, ja sillä voidaan arvioida mahdollisten ilmavuotoreittien sijainteja sekä ilmavuodon voimakkuutta. Mittauksesta laaditaan aina raportti, jossa on kuvattu havainnot kirjallisesti sekä valo- ja lämpökuvin.

Merkkiainekokeissa rakenteisiin syötetään merkkiainekaasua, jonka jälkeen kaasun kulkeutumista havainnoidaan erillisen merkkiaineanalysaattorin avulla. Ennen merkkiainekaasun syöttöä ja mittauksen aikana varmistutaan rakennuksen alipaineisuudesta, jotta kaasun kulkusuunta pysyy rakennuksen sisäilmaan päin; tarvittaessa rakennus alipaineistetaan kokeen suorituksen ajaksi.

 

Merkkiainekokeet soveltuvat hyvin muun muassa tilanteeseen, jossa halutaan selvittää, onko todetulta vaurioalueelta tai esimerkiksi maaperästä ilmayhteyksiä sisäilmaan. Merkkiainekokeita käytetään tyypillisesti myös tiivistyskorjauksien laadunvalvontamenetelmänä