Radon on sisäilmassa yleisesti esiintyvä maaperästä nouseva hajuton ja mauton radioaktiivinen kaasu, jonka arvioidaan aiheuttavan noin 300 keuhkosyöpätapausta vuosittain. Radonkaasun esiintyminen pieninä pitoisuuksina rakennusten sisäilmassa on yleistä, mutta radonkaasuun liittyvät riskit kasvavat radonpitoisuuden kohotessa.

 

Radonkaasun esiintymistä ei voi mitenkään aistia, joten radonmittaus on ainoa keino varmistua sisäilman radonpitoisuudesta.

 

RADON TYÖPAIKOILLA

 

Säteilylain 859/2018 mukaisesti työpaikkojen sisäilman radonmittaus on pakollinen useissa Lapin kunnissa. Mittausvelvoite koskee myös tietyillä postinumeroalueilla sijaitsevia työpaikkoja, sekä hyvin ilmaa läpäisevillä hiekka- ja soramailla sekä osittain tai kokonaan maan alla sijaitsevia työpaikkoja. Mikäli olet epävarma työpaikkasi mittaustarpeesta, asiantuntijamme voivat kartoittaa mittaustarpeen, ja tarvittaessa suunnitella ja toteuttaa mittaukset tapauskohtaisesti niin pieniin kuin suurinkin kohteisiin.

 

RADON PIENTALOISSA

 

Radonpitoisuus vaihtelee merkittävästi eri alueiden välillä. Rakennusalueen maaperän lisäksi sisäilman radonpitoisuuteen vaikuttaa muun muassa rakennuksen alapohja- ja sokkelirakenteiden rakennetyypit ja liittymät, sekä rakennuksen ilmanvaihdon toimivuus. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen ionisoivasta säteilystä mukaan olemassa olevan asunnon sisäilman radonpitoisuuden viitearvona pidetään 300 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m³) ilmaa, ja uuden rakennuksen suunnittelua ja toteutusta koskevana viitearvona 200 Bq/m³.

Virallinen radonpitoisuuden mittaus suoritetaan radonmittauspurkeilla syyskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana. Asiantuntijamme auttavat tarvittaessa mielellään oikean mittauslaajuuden selvittämisessä.